Eilinen päivä oli mukava. Oikeestaan tosi mukava. Lähettiin äidin, isin ja Saaran poikakaverin Juuson kanssa kohti Helsinkiä aamusta, koska mun täyty olla yhdeltä Steam coffeella jossa meillä oli tapaaminen muiden vaihtareiden kanssa viisumihaastattelua varten. Haastattelu meni hyvin ja se oli tosi iisi homma, ihan niinku kaikki mulle sanokin etukäteen. Multa esimerkiks kysyttiin siinä varsinaisessa haastattelussa vaan että miks haluan vaihtoon, tiedänkö mihin meen ja että paljonko koko reissu suunnilleen maksaa. Ja se oli siinä:) Mutta vaikka itse haastattelu ei paha ookkaan, niin se konsulaatti jossa se tapahtuu oli aika pelottava! Me jouduttiin odottelemaan ulko-oven takana, joka oli sellanen harmaa ja ihan kun jonkun bunkkerin ovi. Ekan kerran kun ovi avattiin meiltä pyydettiin vaan passit, jonka jälkeen ovi suljettiin taas. Hetken päästä meitä ruvettiin kutsumaan yks kerrallaan turvatarkastukseen ja siitä sitten eteenpäin ihan kunnolla sisälle. Meidän kanssa asioineet henkilöt oli kaikki lasien takana ja puhe kuulu mikrofonien kautta. Ei voi väittää etteikö olis tullu pieni rikollinen olo kun tuntu että kohdeltiin kun jotain vaarallistakin henkilöä xD Mutta olo oli kiva kun pääsi pois sieltä ja haastattelu oli sillä ohi. Nyt ei enää muuta kun perhettä ootteleen :)
Sillä aikaa kun mää tärisin ja purin kynsiäni konsulaatissa, muut kierteli Hesan keskustassa. Ite ehdin käydä myös pari kauppaa läpi ennenkun lähettiin syömään. Käytiin sellasessa paikassa kun Zetor ja kaikille näytti ruoka uppoavan vallan mainiosti! Musiikkikin oli hyvää, mutta pientä ihmetystä herätti yllättävän tuttu kappale. Yhtäkkiä keskellä suomipopin rupes nimittäin soimaan Puuha Peten tunnusmusiikki xD Ei siinä mitään, kiva oli sekin kuulla pitkästä aikaa:D
Kun oltiin saatu mahat täyteen me lähettiin kohti lentokenttää ja mentiin hakemaan mun pikkusta kotiin. Kai sen ikävän tajus vasta siinä vaiheessa kun oikeesti pääsi halaamaan ja juttelemaan kunnolla. Onhan se vähän outo kun on tottunut elämään ja asumaan yhdessä ja sitten toinen onkin kolme viikkoa poissa. Mutta hienosti selvittään ja yhtä hienosti selvitään se kymmenenkin kuukautta:)
Mutta nyt lähen unten maille, huomenna tarvitaan paaaaljon energiaa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti